Teollisuuden tuottavuusloikka

Viimeisen vuoden ajan on käyty mielenkiintoista keskustelua Suomen hallituksen alkusyksystä 2015 esittelemästä ”10 %:n tuottavuusloikkaa” koskevasta tavoitteesta. Taloussanomat uutisoi joulukuussa 2015 varsin osuvasti, että talouden tuottavuusloikka tuskin onnistuu hallituksen konstein: ”Loikan ottavat yritykset, jos kukaan. Loikka vaatii uusia tuotteita ja tuotantotapoja, vanhasta luopumista, riskien ottamista ja onnistumista”. Suomen hallituksen viestinnässä sekaannusta on myös aiheuttanut terminologian tarkoituksellinen tai tahaton sekoittaminen. Palkkojen jäädyttäminen ja työajan pidentäminen johtavat kansalliseen devalvaatioon – ei tuottavuuden parantamiseen.

Kun Suomen hallitus alkukesästä 2016 tiedotti tukevansa työmarkkinoiden keskusjärjestöjen saavuttamaa neuvottelutulosta työaikojen pidentämisestä ja palkkojen määräaikaisesta jäädyttämisestä, niin tiedotteessa puhuttiinkin enää vain kilpailukykysopimuksesta. Mikäli kilpailukykysopimus realisoituu kaavailulla tavalla, se tulee vaiheittain ja parhaimmassa tapauksessa alentamaan yritysten palkkakustannuksia 2 – 3 prosenttiyksiköllä. Hallituksen alun perin tavoittelemasta 10 %:n ja vientiteollisuutemme kannalta ehdottomasti tarvittavasta jopa 10 – 20 %:n tuottavuusloikasta tullaan siis näillä näkymin jäämään kauaksi, ellei teollisuus itse ryhdy toimenpiteisiin!

Teollisuudessa on useiden viime vuosien aikana panostettu organisaatioiden ”juustohöylällä leikkaamiseen” ilman, että itse tekemisen tehostamiseen olisi panostettu. Eli työpaikan säilyttäneet ovat ottaneet  myös irtisanottujen henkilöiden tehtävät hoitaakseen.

Todellinen tuottavuuden parantaminen lähtee yrityksistä itsestään. Pelkillä talousluvuilla johtaminen auttaa lyhyellä tähtäimellä, mutta ei kehitä yrityksen todellista kilpailukykyä, tuottavuutta ja omistaja-arvoa pidemmässä  juoksussa. Talouselämä-lehdessä (12/2016) todettiin varsin osuvasti ”Tehostaminen vaatii uudenlaista ajattelua erityisesti johtajilta. Siinä se vaikeus onkin. Uudistaminen on hankalaa lähes jokaiselle, koska siinä pitää myöntää, että ennen ei kaikkea tehtykään oikein.”

Suomen teollisuus on menettänyt rajusti kilpailukykyään viimeisen 10 – 15 vuoden aikana, joten todelliseen kilpailukyvyn parantamiseen on ryhdyttävä välittömästi.

Kokemuksemme mukaan teollisuuden omilla toimenpiteillä Suomen hallituksen tavoittelema 10 %:n tai jopa merkittävästi suurempi tuottavuusloikka voidaan toteuttaa jopa alle vuodessa. Perinteinen juustohöylä –toimintamalli tulee vain korvata analyyttisellä kilpailukykyselvityksellä, selkeällä yritysstrategialla, konkreettisilla kehitystoimenpiteillä ja määrätietoisella muutosjohtamisella.

MABCO on perustettu tukemaan erityisesti  valmistavan teollisuuden ja energiantuotannon tuottavuuden ja kilpailukyvyn parantamista kestävällä pohjalla sekä tukemaan pääomasijoittajia ja yrityksiä yritysostoissa. Toimintamme kulmakivinä ovat analyyttisyys, innovatiivisuus, konkreettisuus ja määrätietoisuus. Olemme nöyrän tyytyväisinä saaneet todeta, että asiakaskuntamme on ymmärtänyt erinomaisesti lähestymistapamme ja on halukas kehittämään yritystoimintaansa myös ”kvartaalitalouden pelikirjan ohi”.

Jätä kommentti