Teollisuudessa kunnossapidon strateginen merkitys Suomessa on elänyt merkittävästi viimeisten 30 vuoden aikana, joka puolestaan on näkynyt kokonaiskunnossapitopalvelujen selkeänä kysyntävaihteluna. 1990-luvulla ja vielä 2000-luvun alussa teollisuusyritykset hakivat ulkoistuspalvelutoimittajilta apua kunnossapidon resurssitehokkuuden ja kunnossapito-osaamisen parantamiseen sekä kunnossapidon tietojärjestelmien käyttöönottoon. Vajaa vuosikymmen myöhemmin monta tavoitetta oli saavutettu, mutta samalla ulkoistuspalvelujen kustannuskehitys ylitti monen teollisuusasiakkaan sietorajan aiheuttaen ulkoistettujen palvelujen sisäistysaallon.
2010-luvulla ulkoistuspalveluiden tarpeiden painopiste siirtyi enemmän resurssijoustavuuden ja kunnossapidon kehityksen parempaan hallintaan, mikä lisäsi ulkoistuspalvelujen kysyntää. Uudet resurssien työnsuunnittelukäytännöt ja -ohjausjärjestelmät loivat pohjaa merkittävästi systemaattisemmalle, tehokkaammalle ja joustavammalle resurssoinnille. Kunnossapidon tietojärjestelmiin kytketyt raportointikäytännöt puolestaan visualisoivat aikaisempaa paremmin kunnossapidon tunnuslukujen kehityksen. Käytännössä varsin usein kävi kuitenkin niin, että laadukkaita raportteja ei kuitenkaan hyödynnetty kunnossapidon päivittäisjohtamisessa eikä jatkuvassa kehityksessä. Samoihin aikoihin palvelutoimittajat toivat markkinoille uusia ”innovatiivisia” kokonaiskunnossapito- ja erikoispalvelujen hinnoittelumekanismeja, jotka muutamassa vuodessa osoittautuivat useille asiakkaille erittäin kalliiksi ja käynnistivät seuraavan sisäistysaallon.
2020-luvulla teollisuuden kunnossapito ja erityisesti tuotantolaitteiden omaisuudenhallinta ovat selkeästi alkaneet nousta yritysjohdon strategiselle agendalle. Näihin liittyvä ydinosaamisten, tietojärjestelmien ja tiedon suunnitelmallinen hallinta sekä operatiivinen johtaminen ja päätöksenteko on haluttu kasvavassa määrin pitää itsellä. Teollisuusasiakkaat ovat investoineet omien operatiivisten johtamisjärjestelmiensä ja toimintaprosessiensa kuvaamiseen, hyödyntävät entistä tehokkaammin kunnossapidon ja omaisuudenhallinnan tietojärjestelmien tietosisältöä sekä päivittäisjohtamisessa että korvausinvestointiensa ennustettavuuden parantamisessa. AI-teknologioiden hyödyntäminen on myös vaiheittain lisääntynyt, vaikka moni vielä aiheellisesti miettiikin uusien teknologioiden luotettavuutta, todellista hyödyllisyyttä ja taloudellista kannattavuutta. Nämä edellä mainitut tekijät ovat johtaneet lukuisiin kokonaiskunnossapitopalvelujen sisäistyksiin viime vuosina.
Olemme MABCOssa seuranneet teollisuuden kunnossapitomarkkinan kehitystä jo pitkään. Kuten edellä on kerrottu, niin ulkoistusmarkkinan kehitys on ollut syklistä. Tilastojemme mukaan markkinan painopiste on viime vuodet ollut selkeästi kokonaiskunnossapitopalvelujen sisäistyksissä johtuen tuotantolaitteiden omaisuudenhallinnan strategisen merkityksen kasvamisesta teollisuuden asiakkaiden piirissä. Jos syklisyys jatkuu, niin mitkä ovat uudet tekijät mahdollisen ulkoistusaallon takana?
Jos blogi herätti kysymyksiä tai kommentteja, niin otathan yhteyttä meihin?